Harjoittelun seuranta - Harjoituspäiväkirjan täyttäminen

Kuten otsikon kuvasta näkyy tarvitsee kehittyvä urheilija oikeassa määrässä: Harjoittelua, lepoa, ravintoa.

Jokaisen tavoitteellisesti harjoittelevan urheiljan tulisi pitää ylhäällä harjoittelunsa. Tällä varmistetaan oikean levon ja harjoittelun suhde.

Tällöin harjoitteluun voidaan palata myös myöhemmin ja katsoa mikä oli huippukunnon takana tai mitä tehtiin mahdollisesti väärin.

Harjoituspäiväkirjaa voidaan pitää käsin ruutuvihko periaatteella, on myynnissä paperisia harjoituspäiväkirjoja sekä erilaisia sähköisiä palveluita. Jokainen on varmasti ihan hyvä. Ehkäpä tärkeänä valintakriteerinä voidaan pitää sitä että tietojen pitää olla nähtävillä palvelussa vielä vuosienkin päästä. Eli halpoihin järjestelmiin ei silloin välttämättä kannata sortua, tai ainakin tiedot pitää pystyä tulostamaan talteen jos palvelun tarjoaja lopettaa toimintansa.

Harjoituspäiväkirjan käytöllä urheilijaa opetetaan ottamaan enemmän vastuuta valmennusprosessista (harjoituspäiväkirjan täyttäminen on urheilijan vastuulla) ja samalla oppimaan. Urheilija kirjaa muistiin harjoittelun toteutuksen, kommentit, tuntemukset, rasittuneisuuden arviot, palautumisen arviot jne. Jos valmentaja/valmentajat vaihtuvat, urheilijan harjoitushistoria on aina uusien valmentajien käytössä. Tärkeää on kirjata siis rasittuneisuuden arviot, toiset käyttävät siinä esim numeroita 1-5. Kestävyysjuoksijat juostessaan ulkona saattavat kirjata myös ulkona olleen kelin harjoituspäiväkirjaan, jolloin tietää vielä vuodenkin päästä miksi jokin lenkki oli ollut niin raskas vaikkapa vesisateen takia.

SUL tarjoaa tavoitteelisesti harjoitteleville urheilijoille maksullista eLogger harjoituspäiväkirjaa mutta ensi askeleena ruutuvihko ja kynä ovat hyvä vaihtoehto. Se on helppo ottaa mukaan ja näyttää valmentajalle.